perjantai 29. marraskuuta 2013

#256: Vino hevonen valmennuksissa

26
Terveisiä tuulisestä ja kylmästä Etelä-Suomesta! En tiedä miksi, mutta aina tällaisella tuulisella säällä pienikin pakkanen tuntuu todella paljon kylmemmältä. Olen vielä käynyt nyt viime aikoina aina aamuisin ratsastamassa, joten kuuman suihkun jälkeen on tehnyt mieli lähinnä käpertyä lämpimän peiton alle ja nukkua loppupäivä. Tähän en ole kuitenkaan kyennyt, sillä vaikka olenkin töissä seuraavan kerran vasta viikonloppuna, on mulla ollut paljon hommaa koulujutuissa!
 
Tähän postaukseen mulla ei ole mitään ihmeellisempää kerrottavaa, mutta ajattelin kuitenkin hieman avata kahta edellistä valmennustuntiani. Keskiviikkona olin estevalmennuksessa, jota varten olin pyytänyt Piudelta tehtäviä puomien ja kavalettien avulla ajatellen viikonlopun Pinja Immosen valmennuksia.
 
Aloitimme valmennuksen ratsastaen ravissa ensin kahden puomin yli diagonaalilla, jotka olivat yhden laukka-askeleen päässä toisistaan ja sitten ns. kahdeksikolla tulimme toisesta suunnasta kolmoissarjaa, joissa esteiden tilalla oli vain puomit maassa. Teimme töitä todella hartaasti juurikin ajatellen, että hevoset todella tulisivat kunnolla ohjan ja pohkeen väliin sekä olisivat paitsi suoria, myös tarvittaessa taipuisia. Champilla on nyt ollut vaikeuksia kuunnella vasenta pohjetta, sillä se haluaisi nojata vasemman lavan päälle. Tein esimerkiksi niin, että oikealle käännyttäessä taivutin hevosta vasemmalle, jolloin lapaa oli helpompi kontrolloida.
 
Nyt ei ole mitään uusia kuvia, joten saatte tyytyä vanhoihin fiilistelykuviin niin viime kesältä kuin talveltakin!
Kerava aluemestaruudet 2013, tyylimestaruus 100cm
Kun olimme tehneet töitä ravissa ja hevoset olivat edes jotenkin kuulolla siinä, siirryimme laukkaamiseen. Piude pyysi meitä tulemaan ympyrälle vasemmassa kierroksessa ja nostamaan oikean laukan. No, helpommin sanottu kuin tehty! Vastalaukkahan ei itsessään ole mikään temppu, vaan aivan normaalia perusratsastusta, mutta sitä on hieman hankala toteuttaa mikäli hevonen ei ole avuilla. Muutamat sarjavaihdot esitettyämme helpotimme tehtävää ja jatkoimme sitä suoraa uraa pitkin.
 
Aluksi Champ pyrki tarjoamaan vaihtoa myötälaukaksi, mutta kun pyrin istumaan tiiviisti satulassa ja pitämään kaulan suorana sain hevosen vähitellen rentoutumaan ja kuuntelemaan apujani paremmin. Nopeasti ruuna rentoutuikin kunnolla ja pääsin taivuttamaan sitä reilusti sisäänpäin, mikä on todella hyvää jumppaa hevoselle. Pystyin istumaan rennosti ja vaikuttamaan hevoseen pääosin pienillä avuilla - se tunne oli kyllä magea! Teimme samaa vielä toiseen suuntaan ja olin kyllä niin tyytyväinen paitsi hevoseen, myös itseeni. Toki muutamia vaihtoja tuli, mutta ne johtuivat kuskin hitaudesta. Oli kyllä ilo huomata, mikä muutos viime keväisestä on tapahtunut! Silloin emme päässeet suoralla uralla välttämättä edes kierroksen mukaista laukkaa ilman vaihtoja, sillä hevonen ei ollut avuilla ollenkaan..
 
 
 
Näiden "alkuverrytelyiden" jälkeen tuntia oli kulunut jo 40 minuuttia ja ainakin Champ oli aivan läpimärkä. Jatkoimme välikäyntien jälkeen samalla sarjakahdeksikolla kuin aluksi, mutta nyt laukassa ja niin, että puomit oli nostettu pieniksi kavaleteiksi. Tehtävä oli aivan sama kuin ravissa eli hevosen tuli olla suora linjoille tultaessa ja kääntyä kaarteissa etuosa edellä. Jatkoin tässäkin kaarteissa ajatusta ulospäin taivuttamisesta sekä jouduin kiinnittämään paljon huomiota siihen, ettei Champ valunut liikaa vasemmalle suorilla linjoilla. Menin ilman jalustimia, sillä silloin joudun itse enemmän hommiin ja saan hevosen paremmin avuille. Loppua kohden homma alkoi sujumaan paremmin, vaikka hevonen väsähtikin.
 
Torstaina ratsastin Champilla ihan kevyesti noin puolen tunnin ajan vain ajatuksella eteen-alas. Koko ratsastuksen ajan tein isoja ympyröitä ja kaarevia teitä taivuttaen pitkillä ja hitailla vaihdoilla sisään ja ulos, eli ajatuksena oli vain jumpata hevosta ennen tämän päiväistä kouluvalmennusta.
 
Kouluvalmennus oli siis nyt aamulla ja teimme paljon töitä juurikin kääntymisen ja siirtymisten kanssa. Lähdin itse vähän turhan aggressiivisella asenteella ratsastukseen eli yritin liikaa - joskus vähemmän onkin enemmän! Champ tuntui hieman väsyneeltä ja nojasi entistä enemmän vasemmalle, jolloin yritin ratkaista tilannetta ratsastamalla eteen ja tätä kautta yritin saada hevosen pohkeen eteen. No, hetki meni ennen kuin sisäistin Jonnan ohjeen olla ratsastamatta niin kauhean kovaa. Kun maltoin ratsastaa hevosta tahdissa, kääntyi se paljon paremmin ja raviin tuli kivaa joustoa, joka todella tuntui selkään asti! Champ myös tasoittui todella paljon edestä ja oli pieniä vastustelunhetkiä lukuunottamatta hyvin kahden ohjan tuntumalla. Laukassa vasen laukka oli ihan super ja teimme myös vähän kokoamisia, oikea laukka oli hieman haastavampi hevosen tarjotessa vaihtoja vasempaan oman keskivartaloni pettäessä, muttei sekään lopulta huono ollut.
 
Viime vuonna itseasiassa aika tasan vuosi sitten, kun olin yksikätisenä kuukauden ajan.. :s Vieläkin muuten olkapää narskuu, kun sitä liikuttaa ja välillä on tosi kipeä liikunnan vuoksi! Älkää siis katkoko luita ja pitäkää hevoset pystyssä :P

Tulispa jo nämä hanget ja kelit, niin pääsisi treenaamaan lumeen!
Jonna totesikin vasemman laukan aikana, että "jos toi hevonen ei nyt ole sun avuilla, niin sitten se ei ole koskaan". Pätkiä tuli taas sellainen olo, että homma sujuu ja kaikki on helppoa sekä kivaa. Nyt vaan täytyy malttaa oma pää ja tosiaan ratsastaa hevosta tahdissa pohkeen eteen, ei siis räiskiä myöskään sileätyöskentelyssä miten sattuu. Ensi viikolla onkin se hippolan klinikka, jota ennen Jonna pitää yhden kouluvalmennuksen ja sitten olenkin valmis nolaamaan itseni kaikkien nähden.. Haha, toivottavasti en nyt ihan sentään! Harjoittelemaanhan sinne tullaan ja ennen kaikkea tarjoamaan katsojillekin jotain vinkkejä. Meidän kohdalla jos ei muuta, niin ainakin se, miten ei kannata asioita tehdä!
 
Tästä piti tulla lyhyt postaus, mutta innostuin taas selittämään noista tunneista.. Sunnuntaina meillä on siis Pinjan estevalmennukset ja tänään ajattelin tehdä Champin joulukalenteria valmiiksi - olen ostanut sellaista ihanan poikamaista vaaleanpunaista joulunauhaa ja söpöjä pinkkejä glitterikoristeita, joista väsään jotain jouluista ruunan karsinan oveen. Sunnuntaina onkin jo joulukuu, huh! Nyt vaan saisi sataa kunnolla lunta, jotta saisimme valkoisen joulun :)
 
Teettekö/ostatteko te joulukoristeita talliin tai hevosillenne?
Lue lisää Read More »

tiistai 26. marraskuuta 2013

#255: Kuvapostaus - ensimmäiset pakkaset

83
Otsikkoon viitaten, ehkei ihan ensimmäiset, mutta kuitenkin ensimmäiset kunnon pakkaset, sillä elohopea painui täällä Etelä-Suomessakin alle 10 pakkasasteen! Aamulla sai ensimmäistä kertaa laittaa auton lämmitykseen ja puolitoistatuntisen maastolenkkimme aikana poskia kipristeli pakkasen johdosta. Aurinko paistoi täydeltä taivaalta, maa kimalteli valkoisen huurun peitossa ja luonto oli täysin hiljainen - ainoastaan kavioiden kopse vasten jäätynyttä tienpintaa rikkoi tuon hiljaisuuden. Sekä tietysti ratsastajan nauru silloin, kun laukkasin pellolla pörheän hevoseni kanssa.
 
Ennen maastolenkkiä otin Idan avustuksella muutamia kuvia Champista näin talvisemmissa olosuhteissa. Ruuna oli oikein pörheänä, sillä a) sillä oli varmaankin kylmä b) se luuli olevansa ori ja se esiintyi tammoille c) se luuli olevansa rodultaan arabi.. Lopulta kuvaukset päättyivät siihen, että Champ "pelästyi" jotain mahdollista vihreää miestä ja riuhtaisi Idan kipeää kättä, jolloin vaihtoehtona oli vain irti päästäminen. Kun ruuna tajusi olevansa vapaa, se porhalsi showravia pellon reunaan, pysähtyi, asteli nätisti ojan yli varoen kinttujaan ja jatkoi siitä sitten pörheänä muiden hevosten luokse tervehtimään. No, haettiin sitten ruuna takaisin ja otin vielä muutaman maisemakuvan ennen talliin menoa.
 
Mikä kuvista on suosikkinne? Joko talvi on vallannut koko Suomen?
 





Tää oli se hetki, kun Champ näki tammat ja päätti ryhtyä pelleksi. Se jännitti ihan kaikki lihaksensa ja näyttää vinttikoiralta, mutta minkäs sille mahtaa.. :D
"Jos te kävelette sinne toiseen reunaan" Joo, Champin mielestä kävelyn sijasta voi mennä esim. passagen tapaista liikehdintää?

Pakollinen kielikuva! Nää kuvat on muuten otettu tyhmästi alamäessä, mutta suoristelin niitä sitten koneella jonkin verran.


 
Lue lisää Read More »

maanantai 25. marraskuuta 2013

#254: Vinkuva hevonen estevalmennuksessa

46
Milloinkohan löydän sellaisen mukavan kauhun tasapainon Champin energiamäärään eli suhteessa oikea määrä ruokaa ja liikuntaa..? Muistatte varmaan, kun viime viikolla valittelin hevosen olevan todella väsyneen oloinen ja sitähän se myös oli. Pidin sillä perjantaina vapaapäivän kouluvalmennuksen jälkeen, sillä ruuna oli vielä torstainakin hieman väsähtänyt. Lauantaina heppa oli aikalailla oma virkeä itsensä ja ratsastin sen ihan kunnolla läpi, mutta nostin silti fiksuna (not) kaura-annosta puolella litralla. Sunnuntaina olikin sitten kunnon pakkaspäivä ja mulla räjähdysaltis ratsu!
 
Karsinassa ja muuten käsiteltäessä Champ oli ihan normaali oma rauhallinen, mutta puuhakas itsensä. Meillä oli siis estevalmennus, viimeksi olimme hypänneet melkein viikko aikaisemmin.
 
Videolta napattu kuva, pahoittelen laatua!
Alusta asti huomasin kyllä, että Champissa riitti virtaa. Se oli oikeastaan tosi kiva ratsastaa, sillä se liikkui omalla moottorilla ja oli reaktiivinen. Aloitimme verryttelyn jälkeen tulemaan ravipuomeja ja niiden väliin ympyrää, jossa hevosen piti taipua kunnolla sisään niin, että se joutuu venyttämään samalla ulkokylkeään ja astumaan ulkoetusella isompaa askelta.  Oikea kierros on meille vaikeampi tällaisissa tehtävissä, sillä Champ heittää mieluumin takaosan oikealle ja kaatuu sisään, mikä ei tietysti tällaisessa tehtävässä onnistu (jos sen siis tekee oikein). Saimme kuitenkin hyviä pätkiä molempiin suuntiin, jonka jälkeen teimme saman laukassa kavaleteilla.
 
Ensimmäinen "hyppy" kavaletille oli taas perinteinen "JEE, ESTE!"-hyppy ja perään Champ vielä vinkaisi. No, en pitänyt sitä mitenkään outona, sillä se vinkuu aina välillä innostuessaan jostakin. Tällä valmennuskerralla kuitenkin huomasin, että hevosella todella oli virtaa - se saattoi silloin tällöin ottaa takaosan ihan alleen ja vinkaista, kun kaveri hyppäsi estettä.. Tai tehdä saman, kun kävin ihan vain pitkin ohjin. Kerran olin esteen vieressä, jota toinen hevonen juuri hyppäsi ja arvasin, että nyt Champ vetää siitä kiksit. Kun hevonen laskeutui hypystä, teki Champ aivan järjettömän pukin ja lensin sen kaulalle makaamaan. Olin ihan varma, että tipahdan (en ole koskaan ollut niin lähellä tippua ilman, että pysyn kyydissä), mutta samalla sekunnilla ruuna pelasti tilanteen hyppäämällä aika voimakkaasti pystyyn ja sitten jatkettiinkin hommia vähän eri asenteella, eli tuo pieni iloittelu sai riittää. En ole koskaan tippunut Champilta (kopkop) eikä se koskaan ole hyppinyt pystyyn - luulen, että se vähän pelästyi sitä, että lensin sen kaulalle.

Alla koostevideo vinkumisista. En saanut tuota pahinta videolle, mutta melkein kaikki muut kyllä!
 
 
Itse valmennus kuitenkin sujui hyvin ja meillä oli todella hauskaa. Välillä tosin toisen valmennettavan äiti meinasi kuulemma kuolla nauruun ja Piudekin totesi, että "ei tästä tuu nyt mitään kun nää vaan vinkuu ja paukkuu"! Tulimme suoraa linjaa pysty - 17m - okseri, josta jatkettiin lyhyen sivun kautta diagonaalilla okserille ja siitä pystylle.
 
Ongelmia tämänkertaisessa valmennuksessa oli mulla se, että jäin taas vähän ratsastamaan kaarteista ulos käsijarru päällä. Tällöin en joko sujunut tarpeeksi ensimmäiselle pystylle ja jouduin ratsastamaan liikaa kohti okseria, tai vaihtoehtoisesti toiselle okserille en saanut mielestäni sopivaa laukkaa kaarteesta, jolloin tulin sen vähän lähelle ja kaareva tie pystylle ei ollut sujuva. Videolta nuo eivät näyttäneet ollenkaan niin pahoilta kuin miltä ne selkään tuntuivat, mutta niinhän se menee aina. Toinen ongelmani oli myötääminen, tällä kertaa toisin kuin ennen - myötäsin kerran aivan liian vähän ja muillakaan kerroilla varsinkaan oksereilla en myödännyt kertaakaan liikaa! Luulen tämän johtuvan siitä, että Champ hyppäsi välillä todella voimakkaita hyppyjä oksereille ja mulla oli suunnattomia vaikeuksia pysyä kyydissä siististi, vaikkei se ehkä videolla näy. Esteet eivät kuitenkaan olleet isoja (isoin oli ehkä 120cm), mutta vie oman aikansa, ennen kuin opin istumaan hiljaa täyskokoisilla 120cm oksereilla, sillä Champin hyppy on niin erilainen verrattuna siihen, mihin olen aiemmin tottunut.

 
Huh, taas tuli pitkä selostus! Tänään maanantaina ratsastin Champin kunnolla ja se oli taas ihan normaali itsensä ilman vinkumisia, tosin ei se ole ikinä sileätyöskentelyssä vinkunut. Huomenna olisi tarkoitus ottaa muutamia kuvia pakkassäässä ja suunnata sitten pitkälle maastolenkille ennen illan Champin hierontaa.
 
Onko teidän hevosillanne outoja tapoja, esim. tuo vinkuminen?
Lue lisää Read More »

perjantai 22. marraskuuta 2013

#253: Kaikkea jännää tulossa!

25
Käyn tällä hetkellä ihan ylikierroksilla, sillä joulukuussa on luvassa vaikka mitä jännää tekemistä! Ajattelin tehdä tällaisen todella pienen ja nopean postauksen valoittaakseni hieman tulevan kuukauden tapahtumia. Varoitus: luvassa erittäin vähän kuvia ja paljon todella informatiivista tekstiä!
 
Ensi viikolla mulla alkaa tenttiviikko, johon olen valmistautunut oikeastaan todella surkeasti.. No, jotta ei lukemiseen menisi yhtään enempää aikaa, on ensi viikon sunnuntaina luvassa meidän kotitallilla Pinja Immosen estevalmennus ennen töihin lähtöä. Tosi kiva päästä Pinjan valmennukseen Champin kanssa, sillä Pinja on ennestään mulle tuttu niin ihmisenä kuin valmentajanakin. Yritän saada jonkun kaverini kuvaamaan valmennusta, mutta saa nähdä, kuinka moni innostuu herämään sunnuntaina kukonlaulun aikaan tärisemään kylmään maneesiin..!
 
Joulukuun alku koittaakin sitten juuri sunnuntaina, jollon alkaa myös tämän blogin joulukalenteriluukkujen julkaiseminen. Moni on varmasti lukenut Facebookista, että tänä vuonna olen pyrkinyt tekemään joulukalenterista melko asiapainotteisen. Omien erikoispostauksieni lisäksi mukana on tusina vierailevia kirjoittajia lajimme eri alojen parista, niin Suomen ammattilaisia kuin ihan maailman huippuja! Toivon todella, että tekin tykkäätte toteutuksesta yhtä paljon kuin minä, sillä luvassa on melkoinen infopaketti. Toki mukana on myös näitä perinteisempiäkin postauksia omalta näppäimistöltäni, mutta voin luvata jo nyt, ettei joulukalenteriluukkuihin mahdu yhtäkään tavallista tallipäiväpostausta - ne tulee sitten extrana kaiken lisäksi ;)
 
Vilma kuvasi pienen koosteen tästä päivästä, kun käväisin illalla Champin luona töideni jälkeen. 1: Heppa oli repinyt karsinan ovesta porkkanapussin karsinaansa ollessamme hetken pois sen luolta ja tulos oli tämä. 2: Aika selkeästi jäi kiinni itse teossa :D 3. Pesin Champin kaviot, jotta pystyn huomenna laittamaan kavioita vahvistavaa lakkaa puhtaisiin kavioihin. 4: Pakollinen poseerauskuva! 5: Viritimme tällaisen hienon kotitekoisen lelun Champille, ja ruuna ihastuikin siihen heti! Saa nähdä, saako naapurikarsinan hevoset hermoromahduksen kuinka nopeasti..
Sitten ehkä isoin yllätys kaikille: joulukuun 8. päivä sunnuntai on ensimmäinen päivä, jolloin te lukijat voitte nähdä Hippolan väen konkreettisesti tositoimissa! Kopioin alle suoran lainauksen tapahtuman Facebook-sivuilta, mutta tuolta voi käydä lukemassa vielä tarkemmin ja ilmoittaa mahdollisen osallistumisensa.
 
"Tervetuloa Hippolan, Smart Ridersin ja NIKA Equestrianin yhteistyössä järjestämään kouluratsastusklinikkaan!

Niin este- kuin kouluratsastuskin pohjautuvat päivittäiseen perustyöskentelyyn, jolla hevonen voidaan lopulta valmistella lajin kuin lajin vaativampiin tehtäviin. Klinikassamme demonstroidaan sellaisia arjen tärkeimpiä ratsastuksen avaimia, joilla työskentelystä saadaan mahdollisimman tehokasta ja laadukasta – jokaisen omalla tasolla. Samalla tarjoamme mahdollisuuden nähdä suosittujen bloggaajiemme
ratsastavan livenä!

Klinikan vetäjät ja kansainvälisen tason kouluratsastajat Karolina Liuksiala ja Eeva-Maria Porthan-Broddell valmentavat klinikassa koulu-, este- ja kenttäratsastuksessa kilpailevia bloggaajiamme. Liuksiala ja Porthan-Broddell demonstroivat harjoituksia myös ratsain.

Klinikka järjestetään Helsingin Ruskeasuolla sunnuntaina 8.12. klo 15–18.

Klinikka on avoin kaikille ja lippuja voi ostaa Erika Hanhisuannolta osoitteesta erika.hanhisuanto@hippola.net. Ilmoita viestissä haluamasi lippumäärä. Jos ostat useampia lippuja, ilmoitathan kaikkien tapahtumaan tulevien nimet viestissä. Yhden lipun hinta on 13 €. Maksu suoritetaan pankkitilille, jonka numeron saa lippujen tilauksen yhteydessä."
 
Vähän jo jännittää, että miten meillä Champin kanssa käy kouluratsastusklinikassa! Huh, olemme varmaan hauskan näköisiä valkoisiin pinteileihin ja huopaan käärittynä koulusatulan kera.. Innolla silti kohti uusia haasteita, toivottavasti emme ihan nolaa itseämme siellä. Kaikki ovat ehdottoman tervetulleita paikan päälle, siellä nähdään!
 
Klinikan jälkeisenä keskiviikkona mulla onkin jälleen uusi tentti iltapäivällä, mutta jottei tenttiin saisi taaskaan luettua, lähden todennäköisesti samana aamuna käymään Tampereella Nina Fageströmin estevalmennuksessa, mikäli hän aloittaa tunnit jo aamuvarhaisella. Ihan superhuippua päästä jälleen Ninan silmien alle, sillä viimeksi olimme Champin kanssa hänen valmennuksessaan maaliskuussa. Kehitystä on toivottavasti tapahtunut tässä ajassa! Olen monesti ollut menossa Ninan valmennuksiin, mutta aina esteenä on ollut joko omat menoni, hevosen kavio-ongelmat (tms.) tai autokuskin puute. No, josko nyt vihdoin..
 
Nyt menen nukkumaan, sillä herään huomenna kuudelta ratsastamaan ennen aamupäivällä alkavaa työvuoroani. Sunnuntaina menemme kaverini kanssa katsomaan vihdoin Nälkäpelin toisen osan, olen odottanut sitä niin pitkään! Päätinkin juuri, että joulukuun alussa alkavan lukuloman aikana aion lukea uudestaan Nälkäpelin kaikki kirjat (tosin omistan näistä osan englanninki, yh..), Ylpeys ja ennakkoluulo -romaanin sekä uutena The Vampire Diaries -sarjan kaikki kirjat. Jos kerkeän, katson Little Pretty Liarsit sekä Gossip Girlin kaikki tuotantokaudet loppuun ja fiilistelen lopuksi P&P:n elokuvaversiolla. Siinä onkin tekemistä muutamaksi kuukaudeksi!
Lue lisää Read More »

tiistai 19. marraskuuta 2013

#253: Väsynyt hevonen ja kuski

8
Välillä näinkin, sillä kyllä sitä pirteyttä on taas riittänyt kaiken pimeyden keskellä! Olen itse saanut nukuttua viime aikoina tosi huonosti ja samalla olen ratsastanut Champia ihan kunnolla puolitoista viikkoa putkeen ilman vapaapäiviä, joten ruuna on nyt viime päivät ollut todella väsynyt. Nyt onkin muutaman päivän rennompi jakso, jonka jälkeen palaamme jälleen treeniin.
 
Kerrotaan aluksi, että Champ on nyt laidutuskuurilla, sillä siitä on tullut lihava.. Equstomissa ruunalle sai työntää heinää turvan eteen niin paljon kuin se halusi syödä (ja loput se levitteli ympäri karsinaa), mutta Provincialla tätä ongelmaa ei ole - hevonen syö ihan kaiken, mitä se maasta löytää. Koska ajattelin muuton yhteydessä Champin jatkavan tällä "niin paljon heinää kuin se vaan syö" -linjalla, on mulla nyt karsinassa niin läski hevonen, ettei meinaa satulavyö mennä kiinni! Pyyhin meidän ruokintaohjeista kohdan "reilusti heinää", nyt mennään siis normaaleilla annoksilla.

Aluksi tällainen pieni kuvakaappaus Hevosurheilu -lehden kotisivuilta viime torstailta.. Hieman yllätyin,
kun sain parilta kaverilta kysymyksiä kännykkään: onko susta juttu HU:ssa? No ei tietääkseni.. :D
Toki massaa pitää olla, josta lihaksia tehdään, mutta kun kylkiluut eivät enää tunnu normaalilla tavalla ja molemmat valmentajani ovat todenneet, ettei ainakaan yhtään tarvitsisi hevosen enää lihoa, niin pakko oli vähentää heinän määrää. Champ syö kauraakin nyt vain vähän (aamulla litran, päivällä puolikkaan ja illalla puolesta litraan riippuen miten tekee töitä), mikä sopii sille paremmin kuin hyvin.
 
Vaikka olen liikuttanut hevosen kunnolla hikeen lähes joka päivä kuluneen viikon aikana, on meillä ollut melko vaihtelevaa treeniä. Lauantaina päätin ensin ratsastaa ilman satulaa, jonka jälkeen juoksutin Champia hetken eteen-alas ja päästin sen lopuksi maneesiin vapaaksi. Aluksi ruuna ei yhtään tajunnut ideaa (se ei ole koskaan ollut vapaana maneesissa mulla ollessaan) ja seurasi mua tai seisoi ihmeissään paikallaan. Vaikka juoksin sen ympärillä ja yritin saada sitä liikkeelle, ei se lähtenyt mukaan leikkiin, kuten esim. tarhassa aina. Mun piti hakea raippa ja hätistellä Champ pois luoltani, jotta ruuna tajusi idean. Ja sitten se olikin kyytiä! Sellaista pukkilaukkaa ja show-ravia tuli taas esiin, ettei kauaa tarvinnut vapaana juosta, ennen kuin totesin riittävän. Hevosella oli kyllä todella hauskaa!
 
Nämä kaikki kuvat ovat vanhoja kuvia Instagramista (liittykää seuraajiksi @aadalatti),
mutta kai ne käyvät uusien puuttuessa.. Saatte siis tyytyä kännykkälaatuun tällä kertaa!

Viime viikolla kävin eteen-alasratsastelun jälkeen kunnon maastolenkillä :)
Sunnuntaina yritin ratsastaa hevosta kunnolla läpi, mutta koska olin nukkunut edellisenä yönä vähän oltuamme kaverini kanssa Helsingin yössä, tyydyin ratsastamaan ensin kunnolla eteen-alas ja ottamaan Champia vasta lopuksi enemmän ylös edestä. Hevonen toimi kyllä ihan hyvin, se oli vain yhtä väsynyt kuin minä, eikä kumpaakaan huvittanut työnteko. Lopuksi heitin satulan pois ja otimme pellolla kuvia, jotka näittekin jo edellisessä postauksessa.
 
Maanantaina oli vuorossa estevalmennus taas pitkästä aikaa! Viimeksi hyppäsin Ehon kisoissa kuun alussa, sillä emme ole saaneet valmentajan kanssa sovittua sopivia hyppyaikoja. Treenailin kyllä itsekseni vähän puomeja ja kavaletteja, mutta mitään hyppäämistä en tehnyt.

Tämä on myös viime viikon kouluvalmennuksen yhteydessä otettu kuvakollaasi.
Aloitimme valmennuksen aamuvarhaisella, ja olin jälleen nukkunut huonosti.. Nyt pitää kyllä todeta, että tyhmästä päästä kärsii koko ruumis! Piude laittoi meidät kunnolla töihin heti aluksi ja tulimme puomeja harjoitusravissa sekä laukassa. Tuntui, ettei mulla ollut yhtään "voimaa" ratsastaa kunnolla, sillä Champ oli jo heti alusta todella tympiintynyt touhuun ja vaati normaalia paljon enemmän jalkaa. Puomit nostettiin lopulta kavalettikorkuisiksi ja tulimme niitä sitten laukassa ilman jalustimia. Kauheaa rääkkiä, mutta ei kipua, ei tuloksia..!
 
Piuden mielestä oli tosi hyvä, että Champia pääsi kerrankin kunnolla ratsastamaan. No oli varmasti, mutta kun kuski ei yhtään ollut kartalla siitä, miten nyt pitäisi toimia! Kyllä homma oikeasti sujui ihan hyvin ja tulimme tehtävää, jossa oli ensin kolmoissarja kahden laukka-askeleen väleillä ja siitä lyhyen sivun kautta puolirataleikkaan kaltaisella tiellä okseri, josta jatkettiin vielä ympyrän kaarella kolmoissarjan ensimmäiselle pystylle toisesta suunnasta. Yritin lähteä aina välillä liikaa paineistamaan hevosta (juurikin siksi, että se vähän heräisi), mutta Piude neuvoi hyvin, ettei niin kannata tehdä. Lopussa esteet olivat jo ihan esteitä, reilun 120cm korkeudella ja kaikki sujui helposti.

Tässä mun tämän päivän ratsastusvarusteet! Haha.. Vähänkö mulle naurettiin.. :D
Tänään tiistaina meillä piti olla vielä kouluvalmennus, mutta Jonna tuli kipeäksi ja näin ollen tunti siirrettiin torstailla. Champin kannalta hyvä, sillä nyt se sai kaksi kevyempää päivää: tänään ratsastin sen noin puolen tunnin ajan ihan vain eteen-alas ilman mitään kokoamisen tapaistakaan ja huomenna menemme ilman satulaa käyntimaastoon. Jos hevonen on vielä torstaina väsynyt, saa se perjantaina ihan kokonaan vapaapäivän ja viikonloppuna treenataan taas esteiden parissa.
 
Noniin, nyt menen nukkumaan ajoissa! Tai ainakin yritän..
Lue lisää Read More »

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

#252: Kuvapostaus - onni on oma hevonen!

60
Äitini tuli ystävällisenä kuvaamaan minusta ja Champista muutamia peltokuvia tänään ratsastukseni jälkeen. Heitin tallissa Champilta satulan ja suojat pois ennen suuntaamistamme pellolle, jossa räpsimme aivan ihanassa marraskuisessa säässä kuvia. Toivottavasti tykkäätte!
 
Koska kuulumispostauksesta pidettiin, on sellainen tulossa huomenna tai viimesitään tiistaina! Arvonnan voittaja on myös selvillä ja olen ollut häneen henkilökohtaisesti yhteydessä, joten tarkastakaahan sähköpostinne. Huomenna on luvassa estevalmennus ensimmäistä kertaa pienen koulutreenailukauden jälkeen ja tiistaina väännämme jälleen koulua valvovan silmän alla.
 
Ennen kuvia vielä pieni info: joku saattoikin jo huomata, että blogini ei enää kuulu Indiedayksen Insipiration-yhteisöön, sillä se siirtyy Hippolan alle. Jos jollekulle on epäselvää tämä kuvio, kannattaa lukea Tiian blogin postaus. Lähiaikoina täältäkin blogista saatte lisätietoja :)
 
Kuvapostaus on nimellä "Onni on oma hevonen". Antaa kuvien puhua puolestaan!
 




 Lately, I've been, I've been losing sleep /
Dreaming about the things that we could be
(OneRepublic - Counting Stars)

"NÄLKÄ ISKI....!!"



This one's for you and me / living out our dreams /
We're all right where we should be / With my arms out wide, I open my eyes
(Bad Meets Evil - Lighters ft. Bruno Mars)
 
Tää on se, kun hevonen katsoo yläkautta silmiin... :D Toinen vähän innostui!


 
 
Mikä kuvista oli suosikkinne?
Lue lisää Read More »

torstai 14. marraskuuta 2013

#251: Mitä meille kuuluu?

48
Vastaus otsikkoon: meille kuuluu hyvää! Ainakin tällä hetkellä, kun tätä postausta näin lauantaina kirjoittelen. Kirjoitan tämän varalle ensi viikkoa ajatellen ja julkaisen tämän varmaankin loppuviikosta, joten älkää ihmetelkö, miksei tämä sisällä sitä ihan uusinta informaatiota.
Champin kanssa elämä hymyilee ehkä valoisammin kuin koskaan, vaikka ulkona sataakin vettä ja on muutenkin ikävän harmaata. Sen takasten turvottelu on vähentynyt lähes olemattomiin ja se liikkuu ehkä paremmin kuin koskaan mulla ollessaan. Vaikutusta asiaan on ehkä paitsi uudella kengityksellä, myös innostuksellani koulutyöskentelyä kohtaan, mistä kerroinkin jo aiemmin.
 
Olemme kotiutuneet Provinciaan todella hyvin. Champin päivärytmi on suunnilleen seuraavanlainen: aamu alkaa heinillä ja kauroilla joskus aamukuuden maissa, jonka jälkeen se saa hengailla sisällä odottaen päiväruokia aina noin puoli kahteentoista asti. Tässä välissä Champin karsina siivotaan ja se menee siksi aikaa evakkoon toiseen boksiin. Olen saanut kuulla tallityöntekijöiltä tarinoita siitä, miten Champ taituroi muiden karsinoissa vieraillessaan kaikkia tavaroita näiden ovista ja leikkii niillä sitten sen ajan, kunnes se pääsee omaan mökkiinsä. Kivoja esineitä ovat muiden muassa ämpäreiden kannet (kivoja heilutella), hevoskavereiden suojat (kivoja syödä) tai muovipussit (kivoja repiä)..

Jottei tulisi ihan kuvaton postaus, laitan tähän muutamia kuvia viime sunnuntain ratsasteluista, kun isäni halusi tulla kuvaamaan menoamme ja harjoittelemaan uuden kameransa (70D) käyttöä. Hän ei ole hevosihmisiä, eli liikkeen oikea-aikainen tallentaminen kuviin on vielä hakusessa, mutta ainakin valkotasapaino on näissä kuvissa kiva! (oikeasti valo oli näidenkin kuvien ottamishetkellä samanlainen kuin edellisen postauksen videoissa näkyy).
Kuvia oli yhteensä noin 650kpl, mutta suurin osa oli huonolaatuisia tai huonosta kohtaa otettuja. Näissäkin kahdessa Champ menee melkoisen etupainoisena, mutta isä kerkesi kuvaamaan vain alkuverryttelyä ennen muistikortin täyttymistä :D
Champista on tullut läski, joten se on nyt laihdutuskuurilla (saa se silti edelleen "reilusti heinää", joten ei se kyllä laihdu, hups..)
Kahdentoista maissa Champ pääsee tarhaan, jonne se saa myös päiväheinät. Näin mutaiseen vuodenaikaan heppa jättää aika paljon heinistä syömättä, sillä nirsona hienostoherrana se ei halua liata olemattomia turpakarvojaan mutavellissä. Iltapäivätarhalaiset otetaan sisään kuuden aikoihin, mutta Champ aloittaa yleensä joskus neljän jälkeen pimeän tullessa itsensä viihdyttämisen ja juoksee mutarallia tarhaa ympäri. Pyrin itse liikuttamaan hevosen aina joko ennen sen tarhaamisaikaa eli joskus yhdeksän pintaan, mutta välillä hoidan ratsastamisen myös vasta kuuden jälkeen.
Illalla Champ saa seitsemän aikaan ensin heinät ja sen jälkeen, noin kahdeksan maissa iltapuuron kaikkine lisineen. Viimeiset heinät hevoset saavat Provinciassa yhdentoista aikoihin, jolloin myös talli suljetaan ja hevoset pääsevät yöpuulle.
 
Meidän viikko-ohjelma on ollut nyt melko lailla seuraava: kerran viikossa Piude valmentaa esteillä ja kerran viikossa Jonna koulussa. Yritän maastoilla kerran ihan pidemmällä reissulla ja kerran Champ saa kävelytysvapaan, jolloin yleensä äitini käy hoitamassa ruunan (esimerkiksi sellaiset päivät, jolloin olen itse aamut töissä ja lähden sieltä suoraan yliopistolle illaksi). Jäljelle jääneet kolme päivää kuluvat sitten sileätyöskentelyssä/puomien avulla itsenäisesti, tosin suunnittelimme Piuden kanssa, että nyt talvella voisimme ottaa joka toinen viikko kaksi hyppykertaa. Champ nimittäin kerää melko tehokkaasti hyppyintoa, jolloin liian harvoin tapahtuva hyppääminen näkyy sen koko olemuksessa estevalmennuksissa: se saattaa alkaa steppailemaan ennen omaa vuoroaan.

Ei toki etupainoinen tai mitään.. :D

 
Meillä kävi viime viikon tiistaina hieroja pitkästä aikaa, mikä olikin enemmän kuin tarpeen! Champ oli nimittäin todella jumissa, ihan kaikkialta. En muista yhtään näiden lihasten oikeita termejä, joten älkää syyttäkö täysin tumpeloksi.. Eniten jumissa oli niskan jokin iso lihas, joka on yhteydessä oikeastaan koko hevosen kropan läpi kaikkialle. Tämän lisäksi jumissa oli joitakin vatsan seudun lihaksia (?) eli hevonen on ilmeisesti joutunut kantamaan itseään kuitenkin edes jonkin verran. Oikea puoli oli kauttaaltaan vasenta enemmän jumissa, ja takaosan jotkin hypyssä tarvittavat lihakset jumittivat myös. Nämä jäivät päällimmäisinä mieleen, muitakin mulle lueteltiin. Tämän viikon torstaina hieroja tulee uudelleen hoitamaan Champin ja sen jälkeen sama toteutetaan parin viikon kuluttua, jonka jälkeen tahti jatkuu kuukauden välein. Edellisestä hieronnasta kerkesi tässä välillä kulua liian pitkään, yli kaksi kuukautta.
 
Hieronnan jälkeisenä päivänä eron kyllä huomasi! Champ halusi venyttää ihan kunnolla eteen-alas heti alusta alkaen ja ratsastelinkin sillä pitkään melko kevyesti käyden kaikki askellajit läpi. Se ei myöskään pukittanut laukanvaihdoissa, mikä kertonee siitä, että jokin sen lihaksen kireys on hellittänyt edes vähän. Tietystikään hevonen ei vielä ole täysin rento, mutta jo yksi hierontakerta auttoi selkeästi!
 
Champ on ollut nyt aivan älyttömän seurallinen ja puuhakas oma itsensä. Se oli yhden täysvapaapäivän jälkeen oikea adhd ja juoksi esimerkiksi mua tarhassa karkuun muka pelokkaana pöristen.. Yritin saalistaa sitä valkoisten nahkakenkieni kanssa heinätupsun avulla, mutta juuri, kun olin saanut sen houkuteltua portille ja riimun lähes sen päähän, päätti se sittenkin kääntyä ympäri ja lähteä showravia häntä pystyssä pöristen toiselle puolelle tarhaa. Ei kyllä naurattanut, kun jouduin hakemaan kumpparit autosta ja rämpimään hevosen perässä tarhaan. Jos se olisi osannut, se olisi nauranut ääneen mulle.



 
Ennen ratsastusta Champ on aina todella virkeä ja yrittää syödä ihan kaiken: karsinan reunalle jättämäni harjat, ohikulkijoiden takin taskut, omat loimensa (kun ne ovat sen päällä) tai naapurikarsinan asukkaan turvan. Ratsastuksen jälkeen ruuna näyttää aina siltä, kuin se olisi juossut viisi maratonia putkeen samana päivänä – en tiedä, osaako hevonen näytellä ja olla ylidramaattinen, mutta jos osaa, niin tämä kyllä sitä tekee! Se roikottaa alahuultaan velttona ja nuokahtelee päällään pitäen silmiä lähes kiinni. Kun menen sen karsinaan, se laittaa päänsä mun vatsaa vasten ja nojaa siinä elämäänsä tyytyväisenä samalla, kun rapsuttelen sitä kaulasta. Maailman ihanin hevonen!
 
Meille on kehittynyt myös yksi hauska tapa, nimittäin aina satuloidessa Champ alkaa haukottelemaan. Se haukottelee yleensä pari kolme kertaa, joskus enemmänkin. En tiedä mistä tämä tapa on saanut alkunsa tai onko sillä jotain konkreettista merkitystä, mutta ainakin se on hauskaa sivusta seurattavaa. Pitäisi joskus ottaa videota tästä!
 
Oho, nyt innostuin kirjoittamaan taas vaikka miten paljon liikaa. Toivottavasti jaksoitte lukea loppuun asti! Mitä mieltä olette tällaisesta vähän tavallisemmasta postauksesta, joka ei oikeastaan liittynyt mihinkään?
Lue lisää Read More »

tiistai 12. marraskuuta 2013

#250: Jonnan kouluvalmennus

26
Viime päivinä postauksia on taas tullut enemmän, joten jos joltakulta on jäänyt välistä: arvonta, videopostaus ja pieni yllätys!
________________

Olin viime viikon lauantaina jälleen kouluvalmennuksessa ja ajattelin kertoa teille hieman tarkemmin videoiden avustuksella tunnista. Näin alkuun voin jo todeta, että olen tosissani innostunut oikein kunnolla koulutuuppailusta myös Champin kanssa näiden kahden valmennuksen jälkeen, sillä hevonen on toiminut huomattavasti paremmin myös muussa ratsastuksessa jopa näin pienen valmentautumisen jälkeen!
 
Mehän kävimme kesällä ja alkusyksystä kavioiden ja hammasongelman lomassa Equstomin tallinpitäjän Sannan koulutunneilla, joista oli meille paljon hyötyä silloin: haimme hevoseen rentoutta ja selän toimivuutta eteen-alas ratsastuksen avulla. Pääsimme vähitellen nostamaan hevosen muotoa ylemmäs, mutta tätä tosiaan teimme ihan vain muutaman kerran. Nyt Champ on ollut loppusyksynä terveenä (kopkop), joten olen pystynyt ratsastamaan sitä koko ajan vaativammin ja enemmän pyytäen. Uutena kouluvalmentajana meillä aloitti toissaviikolla vanha kouluvalmentajani Jonna, joka auttoi mua vuosina 2011-2012 entisen ylläpitohevoseni Kaprin kanssa huimasti ja jonka hevosia liikuttelin reilu vuosi sitten jonkin aikaa.

Tässä alkuun muutama kuva Champista viime viikolta: "Tosi tyhmiä tällaset ahtaat oviaukot ku ei näist mahdu kunnolla edes pää!!"
"HEII sulla on RUOKAA!"
"Mä voin kyllä auttaa syömään ne jos sä et jaksais...!"
"Joo mä tiiän et oon ihana nii pussaile vaan...."
"UU jotain punasta, oliskohan se syötävää...??!"
Jonna on kyllä ihan mun ehdoton suosikki, aina niin mukava ja silti niin vaativa - sopivissa määrin mulle! Joudun edes yrittämään pitää käsiä oikeassa asennossa ja todella istua siellä penkissä killumisen sijaan, mikä ottaa omiin olemattomiin vatsalihaksiini.. Jo heti ensimmäisellä kouluvalmennustunnillani toissaviikolla istuin enemmän harjoitusravissa kuin varmaan koko Champin mulla oloaikana yhteensä! Voitte kuvitella, että olin seuraavana päivänä hieman jumissa, kun olin vielä päättänyt samana päivänä aloittaa kuntoilun ja tein 100 kyykkyä ja 50 vatsalihasliikettä..
 
Mutta nyt takaisin tähän tuntiin. Aloitimme samalla teemalla kuin edellisellä kerralla, nimittäin suurehkolla neliöllä, jossa pääsin ratsastamaan Champin ulkolavan paremmin kääntymään, jolloin hevonen kääntyy nimenomaan etuosa edellä. Champilla on tällä hetkellä ongelmana se, että se jättää takaosan helposti liian suoraksi ja kaatuu sillä mielellään sisäänpäin oikeassa kierroksessa heittäen samalla vasemman lavan ulos. Tällaisella kulmanratsastuksella pääsin hyvin käsiksi hevosen molempiin lapoihin. Jonna ohjeisti mua ratsastamaan aktiivista ja isohkoa käyntiä, jolloin hevonen joutuisi kävelemään selän läpi. Toistimme samaa paitsi käynnissä, myös ravissa. Ensimmäisellä valmennuskerralla melkein koko aikamme meni tähän harjoitukseen, mutta nyt pääsimme nopeasti työstämään myös muita asioita. Champ tuntui nopeasti jo paremmalta, vaikka se olikin vapaapäivän jälkeen aluksi oikea ruutipommi!

Muutama kuvankaappaus videolta itse tunnista

 
 Niissä tilanteissa, joissa Champ jännittyy, se vetää alakaulansa pitkäksi ja painaa selkänsä alas, jolloin yhteys takajalkoihin katkeaa. Tämä oli toinen teema, johon kiinnitimme huomiota. Alkuun Champ oli hirmuinen sählä, eikä se meinannut rauhoittua päänsä kanssa oikein millään. Vapaapäivät pitänee jättää kokonaan pois, sillä se teki muunmuassa seuraavaa: mulla oli ohjat kädessä ja hevonen oli kuulolla käynnissä, kun olimme ovenpuoleisessa kulmassa. Ovi avautui ja ihminen astui sisään, jolloin Champ pomppasi (silminnäkijöiden mukaan) yli puoli metriä joka jalallaan ilmaan, etusillaan vielä enemmän ja kääntyi samalla hirmu kovaa vinkaisten 180 astetta toiseen suuntaan ja ampaisi eteenpäin. Se ei siis pelästynyt, teki vaan ihan silkasta energiasta näin. Olin hetken melko hämmästyneellä ilmeellä, mutta naurettiin kyllä sitten tapahtumalle. Champ myös katseli järkyttyneenä maneesissa ollutta islanninhevosta, se mm. yritti koko ajan lähteä ravaamaan sen perään. Raukka ei ollut koskaan nähnyt islanninhevosia.. tosin se tykkää myös pienistä ja karvaisista shetlanninponeista - liekkö se luulee olevansa itsekin pieni ja pörröinen?
 
Lähdimme työstämään ravissa ensin pitkille sivuille voltteja, joissa vahdimme edelleen tätä samaa lapojen mukaan tulemista ja takaosan työskentelyä. Champ jää helposti siirtymisissä ja väistöissä todella suorajalkaiseksi takaa, jolloin sen on mahdotonta tehdä tehtäviä kunnolla. Siirtymisissä mun tulee Jonnan mukaan tehdä aina esimerkiksi vähän väistöä tai avoa, jolloin hevosen on pakko ottaa sisätakajalka alle ja työskennellä näin kunnolla takasillaan. Mun siirtymiset ovat aiemmin olleet oikeasti ihan pelkkiä askellajin vaihtoja, kun olen ollut niin laiska tekemään töitä niiden eteen (ellen ole oikeasti panostanut). Nyt kun vieressä on ihminen, joka jatkuvasti huomauttaa ja vaatii sitä parempaa onnistumista, sujuu nekin kerta kerralta paremmin.

 
Ravivolttien jälkeen vaihdoimme volttien tilalle avotaivutuksen. Oikeassa kierroksessa tuli mun huolehtia siitä, että Champ ei työnnä vasenta lapaa liian eteen ja että se poikittaa tarpeeksi, muttei liikaa. Asetuksen tuli säilyä hyvin oikealla. Vasemmassa kierroksessa oli tärkeää kiinnittää huomiota siihen, ettei hevonen suorastaan hyökkää vasemmalle, vaan pikemminkin avotaivutus tuli ratsastaa tähän kierrokseen suoremmalla rungolla ja asettaa hevosta enemmän ajatuksella oikealle, vähän väistömäisesti. Näin hevosen tuli ottaa myös ne suorat takaset vähitellen alleen.
 
Laukassa pääsinkin sitten töihin! Champ on laukassa paljon tasaisempi edestä, kun en itse heilu miten sattuu harjoitusravin tahdissa (ne kuuluisat vatsalihakset puuttuvat..). Ongelma laukassa on kuitenkin se, että irtoan helposti laukan liitovaiheessa satulasta, jolloin horjutan Champin tasapainoa ja se pyrkii vaihtamaan laukan.. Sitten menemmekin sarjavaihtoja, kun korjaan ja Champ vaihtaa taas. Toinen tilanne, jossa Champ protestoi apujani, on se, kun käytän terävästi kannusta tai näpäytän raipalla - tällöin protestina on pukki. Korjasin asiaa väärin kesällä ratsasten eteen voimakkaasti kevyessä istunnassa, josta hevonen oppi, että se pääsee tilanteesta pois pukittamalla. Nyt olen saanut ohjeeksi kiinnittää huomioni siihen, että näissäkin tilanteissa oikeasti istun sinne penkkiin ja jatkan ratsastusta jokaisella solullani. Tällöin hevonen ei pääse pois ohjan ja pohkeen välistä (tai siis ei pitäisi päästä..) ja tasoittuu nopeammin. Ero näiden kahden valmennustunnin jälkeen on jo selkeä - Champ protestoi raippaa tai kannusta koko ajan pienemmin, sillä en itse päästä sitä tilanteesta pois helposti. Kun tällainen tilanne syntyy, huutaa Jonna "istu, istu, istu siellä!!" ja mä yritän pomppia kyydissä, kun ruuna vetää pukkiloikkia tai jotain omaa säätämistä.. Helpommin sanottu kuin tehty!

 
Yleisesti ottaen Champ on pätkiä älyttömän kivan tuntuinen sileätyöskentelyssä, kuten oli myös tällä koulutunnilla. Se on pätkiä todella tasainen, kunnes tajuaa, että hetkinen - nyt taas säädetään. Jonna sanoikin, että ruuna ikäänkuin sätkähtää omaa tasaisuuttaan ja aloittaa sitten säätämisen. Koko ajan nämä hyvät pätkät ovat kuitenkin pidempiä ja pystyn jopa istumaan harjoitusravissa nykyään ilman, että ruuna jännittää sitä voimakkaasti. Se sallii mun istua alas ja vaikuttaa itseensä ilman, että se menee aivan selättömäksi. Vielä, kun saisin hevosen etupään tasaisemmaksi, helpottuisi takasten työskentely huomattavasti ja hevonen kevenisi lavoiltaan enemmän ylämäkeen. Tämäkin on hyvä yhdistelmä: kun on kaksi epävakaata yksilöä, sekä heppa että kuski, on hommassa kaksin verroin tekemistä! Onneksi meillä on aikaa ja osaavat valmentajat :)
 
Tässä nyt oli vähän laajempi katsaus meidän kouluvalmennuksista ja tilanteesta sileätyöskentelyssä nykyään. Toivottavasti jaksoitte lukea pitkästä aikaa vähän tällaista analyyttisempää pohdiskelua! Jos joku asia herätti ajatuksia tai teillä olisi jotakin omia kokemuksia samanlaisista tapauksista, kertokaa ihmeessä.
Lue lisää Read More »

Viikon luetuimmat

Luetuimmat kautta aikojen

Yhteistyössä