tiistai 30. huhtikuuta 2013

#181: Glada Vappen!

7
 
Champ toivottaa kaikille lukijoille ooikein ihanaa ja rentouttavaa vappua! Ruuna oli aluksi hieman eri mieltä tuosta serpenttiinistä, mutta loppujen lopuksi se olisi kelvannut vaikka ruuaksi.. Nyt lähden lenkkeilemään ja kohta suuntana Helsinki ja vapunvietto! Niin kuin joskus yläasteella opittiin: "Glada och klara vappen, dricka bara vatten hela natten." Ei kylläkään varmasti ole kieliopillisesti oikein, mutta idea selvä kaikille :D Nauttikaa!
 
Olen jo aloitellut tuota kuvapostausta pari viikkoa sitten olleesta valmennuksesta (olin siis kuvaamassa), mutta se on vielä pahasti kesken.. Tällä viikolla (huomenna?) luvassa myös kunnollisia rakennekuvia Champista, sillä pesin sen eilen! Se raukka on nyt vaan ihan liian pitkässä karvassa ja pudottanut kaikki lihakset, höh. Suunta vain ylöspäin!
 
Mitäs meinaatte tehdä vappuna?
 
Muokkaus: alle vielä kuva vappuaamun tunnelmista, sillä saavuin juuri kotiin Helsingistä ja täällä on aivan ihana sää! Aurinko paistaa, linnut laulelevat ja lämmintä riittää jo tähän aikaan (vaikka tuosta asustuksesta ei ehkä uskoisi..). Kello on siis 6:30, taidan mennä nukkumaan hetkeksi ennen aamupalaa :)
 
Tukka hyvin, kaikki hyvin - eikun? Arvatkaa selvitinkö tota takkupesää n. 10 minuuttia...

Lue lisää Read More »

lauantai 27. huhtikuuta 2013

#180: Biebermaniaa!

28
Varoitus kaikille niille, jotka eivät halua lukea asiaa a) hevosettomasta elämästä tai b) Justin Bieberistä, kannattaa skipata tämä postaus kokonaan. Ja kaikkien kannattaa kuitenkin tsekata edellinen postaus, sillä julkaisin sen juuri ennen tätä postausta - siellä enemmän hevosasiaa :)
 
Huh, otsikko taitaakin kertoa kaiken oleellisen. Olimme siis perjantaina Helsingissä Justin Bieberin konsertissa kahden kaverini kanssa. Tämä kaikkihan lähti alkujaan viime heinäkuussa, kun olimme kaikki omilla teillämme Euroopassa. Selailin Iltalehden sivuja aamupalla Hollannissa ja silmiini osui juttu, jonka mukaan Justin olisi tulossa Suomeen keväällä 2013. Soitin kaverilleni Sarinalle ja heitin puoliksi vitsillä, että pitäisikö meidän hankkia liput keikalle, vaikkei kukaan oikeastaan silloin kyseistä laulajaa kuunnellut. Sarina ei heti innostunut ideasta, mutta koska Steffi lähti juttuun heti mukaan, saimme ylipuhuttua kolmannen osapuolen matkaan. Äiti heräsi lipunostoaamuna viittä vaille yhdeksän ja soitti muina miehinä Lippupalveluun, joten oli suoranainen ihme, että saimme liput ostettua! Olin juuri siivoamassa karsinoita, kun äiti soitti ja kertoi saaneensa kolme paikkaa. Hups!
 
Sarina, DJ Tay James (Justinin virallinen DJ) ja mä W-yökerhossa pe-la yöllä
No, tästä alkoikin valmistautuminen: meidän piti kuunnella edes muutamia kappaleita kyseiseltä henkilöltä, sillä tiesimme lähinnä "kaikkien tunteman" Babyn ja uuden Boyfriendin. Uudelta albumilta löytyi onneksi vaikka kuinka monta hyvää biisiä (Beauty and a beat, All around the world, Die in your arms..) ja ajan mittaan niitä tuli kuunneltua enemmänkin. Muutamia haastattelujakin tuli katseltua Youtubesta, joten "alkutunnelmiin" pääsi hyvin.
 
Perjantaina pääsin töistä kolmelta, jonka jälkeen ajoin autoni Flamingoon. Flamingosta suuntasin bussilla Tikkurilaan, josta matka jatkui junalla Pasilan asemalle. Sarina ja Steffi olivat tulleet sinne Turusta ja jäimmekin hetkeksi Hesburgeriin syömään päivän ensimmäisen (ja viimeisen) aterian. Nämä kaksi olivat aloitelleet illanvieton jo jossakin aseman kebab-paikassa parilla breezerillä.. Lähdimme raahautumaan ihmismassan mukana Hartwall Areenalle, ja ihmisiä tosiaan riitti! Vastaan tuli pääosin 13-20 -vuotiaita tyttöjä muutamaa poikaa/vanhempaa lukuunottamatta - osa ihmisistä itki hysteerisinä, noin 99%:lla oli naamassaan jotain Justinista (tyyliin JB, Belieber tms.), 90% oli pukeutunut jotenkin liilaan ja kaikki 100% kiljuivat. Ja kun paikalla oli pelkästään sisälle meneviä katsojia jo yli 12000  + kaikki ne, jotka tulivat paikalle muuten vaan, voitte kuvitella, miten paljon siellä oli ihmisiä ja melua!
 
Ovet avautuivat kello 18 ja pääsimme sisään joskus puolen tunnin odottelun jälkeen (kunhan olimme ensin kulkeneet kaiken mahdollisen leirintävarustuksen yli, jotka innokkaimmilta Beliebereiltä oli jäänyt matkasta). Harhailimme ensin etsimässä narikkaa ja lähdimme sitten ostamaan ensimmäiset (tai joillekin toiset..) juomat. Ennen keikan alkua Sarkku ja Steffi ottivat vielä yhdet, jonka jälkeen menimme kuuntelemaan Robinia, joka oli lämmittelemässä Justinia.
 
 
Justinin keikka alkoi joskus 20:40 aikoihin, jota ennen areenalla kuultiin kiljumista, huutoa, nähtiin aaltojen tekemistä ja hysterisoitiin. Robinin ja Justinin välissä aikaa kerkesi kulumaan yli tunti, joten meillä vanhemmilla "ei-niin-tosifaneilla" meinasi fiilis laskea, mutta onneksi keikka korvasi kaiken! Kun ruudulle ilmestyi 10 minuutin aikaetappi, räjähti yleisö täyteen huutoon. Ja kun Justin tuli lavalle - huuto oli niin kovaa, ettei sitä edes kuullut kunnolla! En todellakaan tajua, miten ihmisistä voi lähteä niin kova ääni. Ja kiljuminen vain koventui sen mukaan, mitä pidemmälle keikka eteni, huh!
 
Keikan aikana näimme kyllä vaikka mitä. Justin lauloi älyttömän hyvin akustisesti hidastempoisia kappaleita, tanssitti yleisöä poppikappaleiden tahtiin ja tanssi vaikka millä tyyleillä sekä uuusien että vanhojen biisien tahtiin. Justin oli lähimmillään noin 20m päässä meistä ja keikan "kohokohta" oli, kun lavalta viimeisen kerran poistuessaan hän heitti meidän katsomoomme juomapullon, josta oli juuri juonut. No, sain sen sitten napattua ja tuolla se komeilee auton takapenkillä. Paljon siitä on rahaa tarjottu (monia satoja euroja), mutten taida myydä - muuten Steffi saattaisi tappaa jonkun..
 
Ihana isäni lupautui hakemaan meidät areenalta, joten noin puoli yhdentoista aikaan lähdimme kävelemään Pasilan asemalle ja suuntasimme sieltä kyydillä Flamingoon virallisille jatkoille. Jatkot olivat W-yökerhossa ja pääsimme kuuntelemaan JVG:n livekeikkaa ja seuraamaan Justinin virallisen DJ:n (on hänen kanssaan esiintymislavallakin DJ:nä, DJ Tay James) keikkaa. Paikalla olivat myös Justinin taustatanssijat iltaa viettämässä ja voin vain ihailla sitä taitoa, millä nuo kaikki tanssivat..!
 
Koska olin kuskina, en luonnollisesti juonut ja näin ollen nälkä yllätti nopeasti. Flamingon Hesburger oli auki neljään, joten suuntasimme kolmelta syömään, jonka jälkeen takaisin baariin ja sulkemisen jälkeen jälleen Hesburgeriin, tällä kertaa vain istumaan muiden seuraksi. Steffi lähti viiden bussilla takaisin Turkuun, joten lähdimme heittämään häntä Helsinki-Vantaan lentokentälle, josta suuntasimme kotiin niin, että olimme perillä hieman viiden jälkeen. Laitoin herätyksen 7:45, sillä suuntasimme tallille hoitamaan Champpia ennen Ypäjälle lähtöä.
 
Whoop whoop, huomatkaa mikä ruuhka meillä on verkassa! Ei kauheesti ole porukkaa...
Ypäjällä: väsynyt, mutta onnellinen!
 Tallilta valmistuttuamme suuntasimme siis Ypäjälle, ja tällä tiellä olen edelleen. Kisat ovat onneksi pienet, sillä monet ovat jääneet herpeksen vuoksi kotiin. Hieman väsyttää, mutta fiilis on edelleen huipussaan! Todella, todella hieno viikonloppu takana jo tähän mennessä, eikä tämä tästä kyllä pahene (lue: kohta syödään mutakakkua, tähän mennessä syöty jo aivan liikaa karkkia, sipsiä ja nautittu saunajuomia). Saas nähdä kuinka pitkään oikein nukun maanantaina, sillä vahvasti näyttää siltä, ettei tänäänkään nukkumaan mennä liian aikaisin! No, nuorena jaksaa ja kerrankos sitä eletään :) Äänikin on jo palautunut melkein kokonaan, yöllä sitä ei enää juuri lähtenyt + suussa maistui veri, liekkö liika huutaminen..
 
Mikäli haluatte fiilistellä Justinin Suomen vierailua, kannattaa lukea Iltalehden tai Iltasanomien juttuja, katsoa kuvia (esim. tässä linkissä jotain ihan keikan alusta) ja muiden ottamia videoita. Tässä on meidän tekemä soittolista, joka sisältää kappaleita, jotka liittyivät jotenkin tähän meidän eiliseen päivään.
Lue lisää Read More »

#179: Klinikkareissu viime tiistaina

4
Kävimme Champin kanssa klinikalla viime tiistaina, josta aion nyt kertoa teille hieman. Syy klinikkareissuun oli toiselta hevoselta saatu potku, joka sattui seuraavaan tapaan: olimme sunnuntaina maastoilemassa iltasella kahden muun ratsukon kanssa ja kerkesimme edetä rauhallista tahtia noin puolen tunnin ajan pitkin lähimaastoja, kunnes toinen ratsuista käänsi takaosansa sekunnin sadasosassa ja monotti Champin oikeaan takajalkaan ikävän tällin. Kävelimme tuossa tilanteessa "lomittain", emme siis peräkkäin emmekä aivan vierekkäin. Hevosen omistaja puhuikin juuri ennen potkua, että tästä hevosesta ei koskaan ota selvää, jos se meinaa monottaa toista. Emme edes olleet kovin lähellä toisiamme, mutta näin siis kävi. Harmi!
 
Potkun jälkeen molemmat hevoset pelästyivät, sillä potkaisijan ei selvästi ollut tarkoitus osua kohteeseensa ja Champ pelästyi saamaansa potkua. Se lähti laukkaamaan "päättömästi", mutta sain sen pysäytettyä nopeasti. Heti tämän jälkeen laskeuduin maahan ja tarkistin jalan, sillä Champ oli laukannut aivan kolmijalkaisena ja piti seisoessaankin jalkaansa ylhäällä. Potku osui takapolven alapuolelle, ja siihen tuli monia reikiä hokkien vuoksi: verta tuli siis melkoisesti. Totesin, etteivät haavat olleet kauhean syviä ja koska hevonen käveli tämän jälkeen normaalisti, jatkoimme kävellen matkaa tallille.
 
Isä otti hieman kuvia klinikalta, mutta laatu ei ole kummoinen asetusten vuoksi.

Rötgenissä, mulla oli hieno suoja päällä..
Ultralaite, tässä kuvaa Champin jalasta!
Maaston jälkeen pesin haavat Betadinella, kylmäsin jalkaa pitkään ja laitoin vielä haavojen päälle Terra-polya. Toistin saman myös maanantaina kahdesti, mutta koska jalka oli edelleen herkkä ja jäykkä takapolven kohdalta, soitin Hyvinkään hevossairaalaan (ensin varmaan kymmenen kertaa Vermoon ja muutaman kerran EKK:lle..) ja varasin meille ajan tiistaina. Olin silloin tallilla ja meille ehdotettiin aikaa puoli kahdeksitoista: kello oli tuolloin kymmenen, isä (kuski) töissä, traikku kotona ja kaikki levällään - no, klinikalle selvisimme kuitenkin ajoissa, minuuttia vaille! Sain muuten todella ymmärtäväiseltä esimieheltäni luvan tulla myöhempään töihin, joten ISO kiitos siitä hänelle!
 
Klinikalla menin ensin potilastoimistoon selvittämään käytännönasioita, jonka jälkeen otimme hevosen traikusta ulos klinikan sisätiloihin. Kaksi eläinlääkäriä tuli tutkimaan ruunan. Aluksi he kyselivät hieman tapahtuneesta ja oireista, sitten näytin Champin liikkeessä käytävää pitkin. Potilaskertomukseen kirjattiin sen ontuvan käynnissä lievästi, ravissa 2/5. Taivutusta ei tehty jalan selvän herkkyyden vuoksi, joten Champ rauhoitettiin nopeasti ja siirryimme ottamaan röntgenkuvat. Raukka oli niin nukuksissa, että sitä piti tasapainottaa hännästä ja se nojasi koko päänsä painolla käsiini! Voi toista :)
 
Röntgenkuvia otettiin yhteensä kolme, eikä niistä mistään (luustosta) löytynyt mitään poikkeavaa. Kuvat otti röntgenhoitaja ja eläinlääkärit katsoivat ne myös. Tämän jälkeen siirryimme ultraamaan jalkaa. Ultraus kesti yllättävän pitkään, sillä potkukohta ultrattiin joka suunnasta useampaan kertaan, jonka lisäksi myös lähialue tutkittiin. Tässäkään mitään ei löytynyt eli kaikki lihasten ligamentit jne. olivat kunnossa. Olin niin iloinen, ettei sanoin voi kuvata! Kyselin vielä hieman kavioiden kuntoon liittyen sopivasta rehulisästä ja eläinlääkäri suositteli Formula Feediä. Biotiinista ei kuulemma ole mitään haittaa, mutta sitä ei ole tutkittu virallisesti, toisin kuin tuota aiemmin mainittuani tuotetta. Syötän nyt ainakin tämän biotiinipurkin loppuun ja katson sitten, jatkanko samalla linjalla vai vaihdanko toiseen.
 
"mitenniin oon höntti?"
"IHANAA OLLA ILMAN LOIMEA!"



Leikkasin Champille kesätukan :3
Ohjeeksi saimme seisottaa Champia kahden viikon ajan sairastarhassa sekä kylmätä oman jaksamisen mukaan. Metacam-kuurin (tulehduskipulääkettä) ruuna sai kymmenen päivän ajalle. Keskustelin molempien valmentajieni kanssa ja he sanoivat, että jos hevonen on kerta täysin kunnossa, ei sitä ole järkeä seisottaa kahta viikkoa: tällöin kudosnesteet vain kerääntyisivät potkukohtaan ja hidastaisivat paranemista. Nyt olen siis kävelyttänyt Champia kahdesti päivässä 15 minuutin ajan sekä kylmännyt jalkaa kahdesti päivässä 30-40 minuuttia kerrallaan, vähitellen ruuna varoo jalkaansa yhä vähemmän koskiessa. Nyt siihen saa jo painaa kunnolla ilman, että ruuna nostaa jalkaa ilmaan. Kyseessä oli siis vain todella kova tälli lihakseen, joka on pitkään kipeä..
 
Champ tykkää todella liikkua ja puuhastella, joten voitte kuvitella, miten turhautunut se on ollut viime päivinä. Tänään se yritti juosta taluttaessa ja se on muutenkin yrittänyt syödä ihan kaikkea, lähtien kentän kartioista kukkapuskiin. Yksi päivä se vain istui jonkin aikaa kentällä, kun se ei halunnutkaan piehtaroida, muttei myöskään nousta ylös.. Juntti! Ja sairastarhassa se ei mahdu riehumaan, joten se on lähinnä vinkunut, heitellyt päätään ja pomppinut itsensä ympäri.. Hmm.
 
No nyt on mennyt melkein viikkoa tuosta potkusta, joten enää ei pitkä aika siihen, kun palaillaan taas normaaliin elämään. Onneksi selvisimme pelkällä säikähdyksellä, ainakin näillä näkymin - joten muistakaa olla varovaisia aina hevosten kanssa, olipa mukana kuinka "varma" toinen hevonen tahansa! Aina voi sattua jotain, eikä tulos välttämättä ole näin onnekas..
 
Teksti saattaa olla aika täynnä virheitä, sillä hieman väsyttää. Siitä lisää seuraavassa postauksessa!
Lue lisää Read More »

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

#178: Lyhyehkö kuvapostaus

18
Muutama lukija onkin saattanut huomata uuden sivun, jonka loin blogiini viime viikolla. Kyseessä on tuolta bannerin alta löytyvä Blogikirpputori, josta voit bongata vaikka mitä myytävää tavaraa niin itsellesi kuin hevosellesikin. Kerkesin lisäämään sinne vain muutamia tavaroitani viimeksi, joten lähiaikoina lista tulee jatkumaan huomattavasti.
 
Muokkasin teille nyt muutamia kuvia viime sunnuntailta, mutta muuta en kerkeä tekemään, sillä minun on lähdettävä Helsinkiin valmennuskurssille yliopistoa varten. Ensi viikosta lähtien olen töissä vain alle 20 tuntia viikossa ja olen yrittänyt minimoida kaiken "turhemman" menon, jotta saisin oikeasti luettua edes kuukauden ennen pääsykoetta. Hmm, saa nähdä! Kirjoittelen teille tällä viikolla myöhemmin tästä ikävästä sunnuntai-illan tapaturmasta, joka johti meidän eiliseen klinikkareissuun. Champin oikeasta takajalasta otettiin kolme röntgen-kuvaa ja se ultrattiin huolellisesti, onneksi mitään ei löytynyt ja näin ollen ohjeeksi saatiin kaksi viikkoa sairaslomaa Metacam-kuurin siivittämänä!
 
Mikä kuvista on suosikkinne? (Älkää kiinnittäkö muhun huomiota, nää on valehtelematta niistä 600:sta kuvasta ainoat, joissa olen tunnistettavasti ihminen - vaikka näissäkin näytän lähinnä vesikauhuiselta.. Jotkut eivät vaan ikinä onnistu kuvissa :D). Klikatkaa muuten kuvat isommiksi, jotta näätte ne parempilaatuisina!
 
Ps. Kiitos kaikille sähköpostia viime aikoina lähettäneille lukijoille! Olen saanut teidän kaikkien viestit ja lukenut ne läpi, mutta kiireistä johtuen en ole kerennyt yhteenkään kunnolla vastaamaan. Viimeistään ensi viikolla otan asian käsittelyyn, pahoittelen siis pientä viivettä :)
 


"lällälläääääää ei kiinnosta sun kameras hah!"






Viimeinen kuva ennen kohtalokasta maastolenkkiä - toinen on niin söpönä <3
 
Lue lisää Read More »

maanantai 22. huhtikuuta 2013

#177: Kuukauden sponsorituotteet esittelyssä

10
Sain vihdoin tehtyä esittelyn Veljekset Wahlstén Oy:n lähettämistä huhtikuun sponsorituotteista. Olette saaneetkin viime postauksissa hieman ennakkokäsitystä tulevasta, joten kenellekään ei luultavasti nämä sponsorituotteet tule yllätyksenä! Muistakaahan käydä vierailemassa Veljekset Wahlsténien facebook-sivuilla tarkastamassa kuukausittainen arvonta.
 
Tässä kuussa sponsorituotepaketti koostui kahdesta tuotteesta. Kuukauden teemana taisi olla jalkojen hyvinvointi ja suojaus, sillä postiin tupsahti Lami-Cellin etujalan jännesuojat sekä bootsit. Nyt luvassa tarkempaa esittelyä molemmista tuotteista kuvien kera! Huomenissa luvassa on jälleen kuulumispostaus hieman ikävimmissä merkeissä, sillä Champ sai eilisellä maastoreissulla potkun oikeaan takajalkaan ja olemme menossa kuvauttamaan jalan klinikalle. Olin myös kuvaamassa lähitallilla järjestettyä valmennustapahtumaa, josta on luvassa kuvakoostetta lähipäivinä.
 
Tällaisessa paketissa suojat tulivat.




 Olen jo pitkään ihastellut Lami-Cellin jännesuojia aina niitä nähdessäni, mutten koskaan raskinut niitä ostaa. Ajattelin, että viimeistään kisakauden alkaessa sellaiset pitäisi hankkia - ja nyt siihen tarjoutui oiva tilaisuus! Kyseessä on siis etujalkoihin tarkoitetut Elite -jännesuojat, joissa on joustolliset kolmipisteiset kiinnitykset. Suojia on saatavana niin mustana kuin ruskeanakin.
 
Itse otin suojat mustana, sillä muutkin varusteeni ovat mustia. Suojat ovat mulla kokoa M, joka vastaa cob tai full -kokoa; toinen kokovaihtoehto on L (x-full).
 
Olen nyt käyttänyt näitä suojia kolmen päivän ajan ja olen ollut niihin erittäin tyytyväinen. Ne istuvat Champin jalkaan hyvin, eivätkä paina mistään kohdasta. Kiinnistyspisteistä käytän keskimmäisiä, joten säätövaraa olisi vielä hyvin. Muutamien suojien kanssa meille on käynyt niin, ettei vuohisen osa ole sopinut hevoselle ollenkaan, mutta näiden suojien kanssa samaa ongelmaa ei ole ollut - muotoilu on juuri sopiva. Osissa vanhoja suojiamme kiinnitystarrat ovat jättäneet jalkojen karvat "ryttyyn", mutta ottaessani Lami-Cellin Elite -suojat pois Champin jalasta, ei jalkoihin ole jäänyt jälkeäkään suojista.
 
Elite -suojien ulkopinta on sileää muovia ja sisäpinta jonkintyyppistä pehmeää neopreenia.. Nämä suojat ovat ulkonäkönsä ja käytettävyytensä puolesta erinoimaiset esimerkiksi edustustehtäviin, mutta miksei myös kotikäyttöön. Nuorilla hevosilla joustollisia suojiahan ei saa käyttää kilpailutilanteissa, mutta koska Champ ei kuulu tähän kastiin, ei meillä tätä ongelmaa ole.
 
Veljekset Wahlsténilta Lami-Cellin suojia saa hintaan 55€. Mustia suojia on jatkuvasti varastolla, mutta ruskeita suojia saa tilauksesta Lami-Cellin Belgian varastolta.
 

Tässä on bootsin takaosan vahvike
Ja tässä käänsin bootsin "väärin päin", eli näätte sisäpinnan nystyrän.
Champin kaviot eivät muuten ole parhaimmassa kunnossa, siksi aloin syöttämään sinne biotiinia.. Kengityksellä pyrimme korjaamaan tuota viistoa profiilia pystympään, mutta se ei tapahdu hetkessä.
 
Toisena sponsorituotteena sain Veljekset Wahlsténilta Lami-Cellin Ventex-kaviosuojat eli tutummin bootsit. Ne ovat mustaa neopreenia, jotka on vahvistettu kestävällä takaosalla. Näin ollen esimerkiksi hokkien polkemat eivät riko bootseja niin helposti kuin normaalisti. Vahvikeosasta huolimatta bootsi ei ole liian jäykkä jalkaa vasten, vaan itse asiassa tukee bootsin asentoa hyvin.
 
Sain itse bootsit koossa M, sillä ne ovat kuulemma hieman isohkoa kokoa. Kokotaulukosta löytyy kyllä kaikenlaista aina S:stä XL:ään! Bootsit ovat istuneet Champin jalkoihin hyvin, eivätkä ne ole liikkuneet jaloissa ratsastuksen aikana ollenkaan - siitä huolen pitää bootsien sisäpintaan tehty "nystyrä", joka takaa oikean istuvuuden ja liikkumattomuuden. Kilpailusäännöthän kieltävät suojissa kaikki sisäpintojen kohoamat, mutta koska sääntö ei koske bootseja, saa näillä kilpailla normaalisti.
 
Champ ei yleensä tykkää bootseista, ja vaikka sillä on näin hokkiaikaan joka jalassa sellaiset tarhatessa, se nostelee jalkoja joka kerta kuin mieltään osoittaakseen. Näiden Ventex-bootsien kohdalla tuota ongelmaa ei ole ollut, vaan hevonen on kävellyt tyytyväisenä.
 
Neopreeni on myös helppo materiaali putsata, sillä se kestää niin harjaamisen kuin konepesun. Bootsit on siis helppo puhdistaa käytön jälkeen! Myös näiden hinta on 55 euroa.
 
Edellisessä postauksessa näittekin videopätkiä ratsastuksesta, jolloin Champilla oli nuo suojat ja bootsit jaloissaan. Videolta näette, etteivät suojat haitanneet menoa mitenkään ja hevonen työskenteli niiden kanssa tyytyväisenä. Tärkeänä pointtina - suojat ja bootsit myös näyttivät hyviltä! Jos siis mietitte uusien suojien tai bootsien hankintaa, suosittelen näitä lämpimästi. Veljekset Wahlsténin kautta hintakaan ei ole liian suuri!
Lue lisää Read More »

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

#176: Kesä tuli!

13
VIDEOT LISÄTTY (loppuun)

... tai ainakin melkein. Eilen ratsastin ensimmäistä kertaa tänä vuonna ulkokentällä (ja samalla ensimmäistä kertaa Champin kanssa siellä meidän yhteisen taipaleemme aikana) ja voitte uskoa, kuinka ihanaa se oli! Elämän pieniä iloja, vaikkakaan sää ei suosinut ja vettä tihutteli välillä enemmänkin. Tänään "kesäsää" tuli niin vahvasti esille, että ratsastin ensimmäisen kerran t-paidalla! Haha, moni varmaan kauhistelee tätä, mutta tallin lämpömittari kohosi melkein kymmeneen asteeseen ja  maneesissa ei tuuli käynyt, joten pelkästään t-paidalla tuli todella kuuma.. Huomiseksi ennusteet ovat luvanneet jopa +15 astetta ja uhosinkin, että aion ottaa bikineissä aurinkoa. Lupaus on kai pakko pitää - saa siis nähdä, olenko maanantaina kuumeessa :D
 
Oletteko te ratsastaneet jo kesäisemmissä vaatteissa? Millainen sää teidän paikkakunnallanne on ollut? Joko odotatte kesän lämpöä?
 
KESÄ TULEE! Tai ainakin kevät, ensimmäiset leskenlehdet bongattu :)
Olen itseasiassa todella, todella väsynyt tällä hetkellä. Heräsin aamulla 4:30 ja suuntasin heittämään porukat Helsingin länsiterminaaliin, jonka jälkeen kurvasin suoraan aamuvuoroon seitsemäksi. Tein työpäivää aina iltapäivään asti, josta menin suoraan Luhtajoelle kuvaamaan erään valmentajan estekurssia. Kaverini hypättyä oman osuutensa jatkoin matkaa kotiin ja syömään pientä purtavaa, jonka jälkeen oli mun lähdettävä tallille estevalmennusta varten. Tallilta päästyäni lähdin hakemaan matkalaiset laivalta ja tulin kotiin yhdentoista maissa, aika kiireinen päivä siis takana. Huomenna aion todellakin vain levätä (ellei opiskelua ja ratsastusta, siivoamista ja valmennuksien kuvaamista oteta lukuun..)!
 
Mennyt viikko on sujunut oikein kivasti niin hevospuolella kuin opiskelujen suhteen. Heh, en ole kyllä kerennyt lukea pääsykokeisiin valmennuskurssijuttuja enempää juuri mitään. Tai oikeastaan yhtään mitään. No, kerkeää sitä ensi vuonnakin, mikäli nyt en pääse sisään (vahvasti siltä näyttää). Saanpahan hieman tietoa siitä, millainen tuo pääsykoe on ja mistä tässä viestinnässä ylipäänsä on kysymys.
 
Maanantaina olin Sannan tunnilla ja haimme paljon ulko-ohjan tuntumaa ympyröillä sekä suorilla urilla. Emme tehneet juuri mitään "tehtäviä", sillä tuossa tasaisen ohjastuntuman saamisessa oli tarpeeksi haastetta. Tiistaina Piude kävi pitämässä puomitunnin, jossa tehtävänä oli maneesin keskelle rakennettu iso kahdeksankulmio (aivan kuin stop-merkki tms.). Tykkään tästä tehtävästä todella paljon, sillä kun kahdeksankulmion reunat ovat puomeja/kavaletteja, pystyy erilaisia reittivaihtoehtoja (joko kolme tai kaksi laukka-askelta) tekemään kymmeniä erilaisia. Menin jälleen ilman jalustimia, sekä hevonen että kuski olivat tunnin jälkeen aivan kuolleita! Suosittelen tätä tehtävää kaikille, sitä pystyy tekemään ihan vaikka ravissa, jos ei laukkaaminen puomien yli kiinnosta. Tehtävästä saa säädettyä helposti sopivan tasoisen ja se vahtii jatkuvasti hevosen suoruutta, reittien ratsastamista ja ratsastajan tarkkuutta. Jos et keskity sataprosenttisesti, voit olla varma, ettei tehtävästä tule mitään..
 
Champilta jäi korvat pois kuvasta, kun kuvaaja ei kiireessä kerennyt hipsimään kauemmaksi.. :(

Tässä näätte kuukauden sponsorituotteet (etujalkojen bootsit ja suojat), joista enemmän
juttua huomisessa postauksessa. Tässä vaiheessa sanon, että todettu toimiviksi ja SUPERkivoiksi!
Keskiviikkona kävin kävelyttämässä Champin aamulla ennen yhdeksää (äiti kävi uudelleen illalla) ja suuntasin sitten Hööksiin, josta ostin biotiinia, martingaalistopparit sekä gramaanit. Piude ehdotti, että mun kannattaisi kokeilla gramaaneita aina silloin tällöin ja nimenomaan sivuille kiinnitettyinä, ei siis vatsan alle kiinnitettyinä. Näin siis esimerkiksi kavaleteilla, jolloin gramaanit tukisivat paremmin hevosen kääntymistä. Kokeilin torstaina ratsastusta gramaanien kanssa, mutten ollut täysin tyytyväinen tulokseen. Hevonen oli kyllä pätkittäin todella hyvä, mutta alkoi lopussa painamaan kädelle. Pidin gramaaneita pääosin niin löysällä, ettei niistä ollut oikeastaan mitään hyötyä, mutta "testivaiheessa" otin ne normaalille tuntumalle. Tein tällä tavoin pientä volttikahdeksikkoa ja volttien vaihtumiskohtaan aluksi vaihdot, sitten vaihdot käynnin kautta. Voi olla, että Champ väsyi tehtävästä, mutta kädelle painaminen alkoi tämän jälkeen. Työstin ruunan vielä hyväksi ja lopettelin sen jälkeen, olinhan mennyt kävelyineen päivineen reilun puolentoista tunnin ajan..
 
Perjantaina ratsastin siis kentällä, vuorossa oli kevyehkö päivä, jolloin halusin vain hakea hevosen taipuisaksi ja avuille ennen lauantain hyppäriä. Sain tänään (lauantaina, vaikka nyt onkin jo sunnuntain puolella) Niinan kuvaamaan tuntiani, joten tein teille videokoosteen. Jätin tähän nyt äänet päälle ja läiskin kaikki otetut videot yhteen putkeen ilman karsimista, joten luvassa on todenmukainen kooste kaikista kuvatuista hetkistä. Iso kiitos Niinalle tästä!
 

Auringonlaskun sankari odottelee näläisenä iltapalaa :)
Menimme estevalmennuksessa samantyyppistä tehtävää kuin viimeksi, joskin välit olivst hieman erilaiset. Kavalettien tilalla oli todella ahdas n. 5 metrin pysty-pysty sarja, josta piti laukata rytmillä hieman ahtaat kuusi laukkaa (riippuen miten tuli sisään sarjalle) okserille. Tulin tätä tosin aluksi seitsemällä askeleella, kun esteet olivat kavalettikokoisia. Näiden jälkeen jatkettiin s-kaarelle, jossa oli kaksi pystyä. Videolta näätte ja kuulette kaiken tarpeellisen, joten selostuksesta ei liene hyötyä. Viimeinen kerta sujui kaiken puolin hyvin ja mulle tuli sellainen tunne, että kerkesin reagoimaan kaikkeen rauhassa, enkä tehnyt liikaa. Siihen oli hyvä lopettaa!

Ensimmäinen video on pelkkä yksi tehtävä niille, jotka eivät jaksa koko 10 minuuttista alempaa videota katsoa :) Eli tuo ylempi video on myös tuon pidemmän videokoosteen lopussa, jos ihmettelette, miksi se on tässä kaksi kertaa!
 

 
Lue lisää Read More »

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

#175: Estevalmennus

16

Video latautuu YouTubeen eli lisäilen sen tähän huomenna lisätty. Pidemmittä puheitta saatte tällä kertaa "nauttia" vain videon antimista, selitän tarkemmin valmennuksista tulevaisuudessa, sillä nyt tehtävät olivat niin yksinkertaisia, että jokainen varmasti pystyy ne videon avulla hahmottamaan. Videot ovat vain lineaarisessa aikajärjestyksessä, ilman mitään kummempia muokkailuita :)

Kävikö kukaan lukijoista Hulluilla Päivillä? Itsehän vannoin, etten mene lähellekään Stockmannia, mutta niin vain löydettiin tiemme kohti Jumboa ennen talleilua. Ruuhkaa oli aina kehä III:lle asti ja väkeä riitti koko kauppakeskuksessa vaikka muille kaupoille jakaa. Itse Stockalta en mitään löytänyt, mutta muista kaupoista mukaan tarttui farkut, kahdet kengät, persikan väriset korkeavyötäröiset shortsit sekä vaaleanpunainen bleiseri.. Mitä, miten minä, joka oon aina pukeutunut todella "maanläheisiin" väreihin (okei, jos ei lasketa paitoja jne asusteita mukaan) ostinkaan tuon värisiä vaatteita? Kai se kevät yrittää tehdä tuloa jo ihmismieleenkin!
 
Oletteko te ostaneet koskaan jotain sellaista, mikä poikkeaa "normaaleista rutiineistanne"?


Noin viikko sitten otettu aurinkoinen kävelytyskuva :) Kesä, tule jo!!
 
Lue lisää Read More »

lauantai 13. huhtikuuta 2013

#174: Hevosmessuista ja paljon kuvia!

18
Apua, millonkohan olen viimeksi kirjoittanut teille kunnolla kuulumisia ratsastuspuolelta? Tämäkään postaus ei valitettavasti tuo asiaan parannusta, mutta mulla on koneella odottamassa videoita eiliseltä kavaletti/puomitunnilta ja kasa sileätyöskentelyn videoilta muutaman menneen viikon ajalta, joten jos mulla on mitenkään aikaa huomenna töiden ja talleilun jälkeen, aion niitä teille tänne ladata.
 
En lähde kertomaan tarkemmin kauempia kuulumisia, joten aloitellaan viikon takaisesta hevosmessuilusta. Meidänhän oli tarkoitus olla kyseisessä tapahtumassa töissä TeHon järjestämässä kilpailuluokassa, mutta koska luokka peruttiin herpes-epäilyjen vuoksi, emme sitten töihin virallisesti menneet. Viikonloppuun mahtui silti vaikka mitä!
 
Lauantaina olin aamupäivästä iltapäivään juhlimassa Luciannan rippijuhlia, ensin kirkossa ja sen jälkeen juhlapaikassa. Juhliin saapui paikalle myös Equstomissa hevostaan pitävä Susanna, jonka kanssa lähdimme yhtä matkaa autollani kohti mäkkäriä (ihan kuin juhlaruokailussa ei olisi ollut tarpeeksi?) loppuiltapäivästä. Tästä suuntasin suoraan tallille ja kävelytin Champia reilun tunnin pitkin pihamaata, sillä ruuna vietti vapaapäivää.
 
Keksimme Sarinan kanssa loistoidean ja sen siivittämänä suuntasin autolla vielä lauantai-iltana Turkuun. Olin perillä vasta kymmenen jälkeen, mutta oli ihana päästä vierailulle ja jutella kuulumisia. Meillä oli vakaa aikomus keretä sunnuntaina Tampereelle jo Sannan klinikkaan, mutta koska ilta venyi pitkäksi, jaksoimme herätä vasta seitsemän jälkeen ja saavuimme messuille vasta yhdentoista pintaan. Pekka lähetti meille liput ovelle ja suuntasimme suoraan katsomoon seuraamaan Suomen suurimpia hevossynttäreitä, kun Candy juhlisti 30-vuotistaivaltaan.
 
Tampereen messualue on tunnetusti pienehkö ja suuren ihmismassan vuoksi tilaa shoppailemiselle ja yleiselle oleskelulle oli vähänlaisesti. Tämäntyyppiseen tapahtumaan lähtiessään jokaisen tulisi mielestäni asennoitua niin, ettei kenelläkään ole kiire minnekään ja toisia kunnioitetaan - ohitteleminen, töniminen ja yleinen valittaminen häiritsee muita ihmisiä, vaikkei "ilonpilaaja" omaan seurueeseen kuuluisikaan. Onneksemme sunnuntai taisi olla se hiljaisempi päivä, sillä vaikka ihmisiä oli paljon, ei se mielestäni ollut ongelma. Aikaa jonotteluun ja muuhun kului ehkä enemmän, mutta niinhän se on aina :)
 
Pekka antoi tehtäväksemme jakaa PM:istä kertovia esitteitä kaikille vastaantulijoille. Emme olleet Sarinan kanssa tässä tehtävässä kovin aktiivisia, mutta saimme esitepinon vähenemään ainakin puoleen väliin, loput jaoimme muille ständeille (luvan kanssa). Samalla kiertelimme kojuja ja teimme ostoksia. Mukaan mulla tarttui Roecklin Number One -ratsastushanskat tummansinisinä. Olin kuolannut kyseisiä hansikkaita vaikka kuinka kauan ulkomaisista nettikaupoista ja nyt näin ne livenä Suomessakin - hankinta oli pakollinen! Mulla on kasa Roecklin vuorellisia ja vuorettomia "perushanskoja" sekä yhdet swarovski-kesähanskat, mutta näissä hanskan kuviointi miellytti silmää kovasti.
 
Koska Champ on puuhakas herra, on se meillä ollessaan hajottanut jo kaksi narua sekä yhden riimun (älkää kysykö miten - hyvä kysymys). Niimpä messuilta tarttui mukaan Bucaksen tummansininen riimu sekä kolme kappaletta riimunnaruja, kaksi tummansinistä ja yksi ruskea. Olen ihastellut tuollaista riimua Hööksissä jo aikapäiviä, aikoinaan Tahkolla ihastui näiden riimujen keveyteen ja ulkonäköön. Messuilta löytyi vihdoin haluamani koko/väri-yhdistelmä, eikä hintakaan ollut riipaiseva.
 
Kaikki postauksen kuvat ovat kännykkälaatua, lukuunottamatta toisin merkittyjä otoksia.
Mutta tässä nyt tämä uusi riimu ja uusi naru, aika komea tapaus, eikö!
Samaisesta kaupasta hankin myös kisaamista varten siistimmät suojat takasiin. Kyseisten suojien merkkiä en tiedä, mutta ne ovat oikeastaan täysin identtiset Veredusten takasuojien kanssa, ainoastaan logo puuttuu. Ehkäpä kyseessä on jonkinlaiset "feikkiveredukset", mutta meille ne passaavat oikein hyvin. Etujalkoihin saamme Lami-Cellin upeat Elite-jännesuojat sekä Ventex-bootsit Veljekset Wahlsténilta piakkoin sponsorituotteena, joten niistä kerron enemmän myöhemmin. Etsimme messuilta kuumeisesti jotakin tummansinistä satulahuopaa, mutta mitään kivoja ei lopulta löytynyt. Olin jo ostamassa Jacksonin upeaa yleishuopaa, mutta emmin hetken ja palasin liian myöhään takaisin - viimeinen koko kyseistä huovasta oli mennyt. Harmitti melkoisesti, sillä olisin mieluusti ostanut sen ja käynyt samalla kirjailuttamassa siihen timanteilla Champin nimen toisessa myyntipisteessä.. Ehkä toiste sitten!
 
Messuiluun mahtui myös radanrakennusta, kun auttelimme Johannaa ja Kristiania estenäytöksen kokoamisessa. Oli valtavan mukavaa nähdä tuttuja kasvoja taas pitkästä aikaa, sillä viime Ypäjän kisoista on kuitenkin kulunut kohta jo kuukausi. Toivon todella, ettei herpes-virus leviäisi Suomessa (tai missään muuallakaan) tämän enempää ja loppukuun Ypäjän kisat voitaisiin järjestää huoletta. Hevosten hyvinvointi on tietenkin aina etusijalla, joten mikäli tarvetta kisojen perumiselle on, on se tietenkin tehtävä. Mikäli herpes-"kohu" laantuu ja Champ saadaan rekisteröityä Suomeen (Hippoksesta luvattiin ajaksi vajaa kuukausi, mutta kohta siihen on mennyt kaksi?), olisi meidän tarkoitus hypätä Ypäjällä sunnuntaina. Kaikki on kuitenkin vielä auki, eikä kiirettä kisakauden aloittamiselle ole.
 
kuva http://hamh.pic.fi "hmm, minkähän värisen puomin sitä ottaisi?"
Raxissa syömässä - arvatkaa huviksenne kumpi on kumman? :D
Tälle naureskeltiin, oli pakko ottaa kuvakin.. Talviot vetää tyylillä!



























Emme olleet messuilla myöhään, vaan lähdimme jo neljän pintaan kohti Ideaparkkia ja päivän ensimmäistä ruokailua. Söimme vatsat täyteen ja kiertelimme hetken kauppoja, kunnes meidän oli pakko lähteä ajamaan takaisin Helsingin suuntaan, jotta kerkeäisimme ratsastaa Champin. Sarina tuli siis meille pikavisiitille ja suuntasi maanantai-aamulla takaisin Turkuun samalla, kun minä hipsin (väsyneenä) töihin. Normaali viikkorutiini alkoi jälleen.
 
Mennyt viikko on kulunut varsin tasaiseen malliin: joka toinen päivä olen ollut töissä, joka toinen valmennuskurssilla. Ja joka päivä olen ratsastanut, lukuunottamatta perjantaita, jolloin sain nukkua aamulla pitkään ja jopa venytellä (!) ennen töihin lähtemistä kunnolla vain huomatakseni, kuinka jumissa olenkaan. Champ on ollut menneen viikon aivan älyttömän hyvä, mikä johtunee osittain siitä, että olen oikeasti ratsastanut sillä joka päivä, enkä vain ratsastellut sinne päin. Maanantaina meinasin kuolla koulutunnilla ja Champ oli jälleen aivan läpimärkä, se vaahtosi pään alapuolelta, vaikka lämmintä ei ollut muutamaa astetta enempää. Tiistaina ratsastin itse tehokkaana heti aamukahdeksan jälkeen puolitoista tuntia samanlaista rääkkiä, keskiviikkona olin illalla tunnilla ja harjoittelimme takaosakäännöksiä. Tunti ei ollut fyysisesti niin rankka, mutta antoi ruunalle ajattelemisen aihetta ja jumppasi sitä todella hyvin! Teimme nimittäin valmistelut takaosakäännökselle pienempienillä volteilla niin, että ajatuksena oli sulkutaivutus. Toistimme tämän kaikissa askellajeissa ja olin todella yllättynyt, miten hyvin Champ taipui jokaisen askellajin ja kumpaankin suuntaan, vaikka se onkin muuten vähän vino. Myös takaosakäännökset sujuivat mallikkaasti! Takaosan voimattomuuden huomasi tosin siinä, miten laukan laatu huononi volteilla sulkutaivutusta ajatellessa, sillä hevosella ei ole voimaa kantaa itseään takaosansa päällä kunnolla niin "rankassa" tehtävässä.
Innoissaan tunnille!
Vain tosimiehet pukeutuu pinkkiin. Tämä viritys ei varmaankaan pysynyt pitkään, sillä Champ todennäköisesti repi sen pois yöllä tai heti, kun siihen oli (heinien syömisen jälkeen) mahdollisuus..
Maanantain tunnin jälkeen cruisailua maastossa Lucin kanssa.
AURINKO!
"Tältä hevoseni näyttää suurimman osan kuvista"... (huomatkaa tyylikäät eriparibootsit etusissa,
en tiiä yhtään minne toinen on hävinnyt + kuivatusloimiviritelmä, hyvin edustavaa!)
.. tai vaihtoehtoisesti se näyttää kirahvi-risteytysponilta :)
Torstaina Piude oli siis pitämässä mulle puomi/kavalettituntia, josta kerron lisää huomenna. Perjantaina äitini kävi kävelyttämässä Champin, joka oli kuulemma vaikuttanut erittäin kyllästyneeltä koko touhuun: se olisi halunnut syödä äitini pipon tupsua, ihastella itseään peilistä tai kääntyä jatkuvasti karsinansa suuntaan, mikäli olisi saanut päättää. Tänään ratsastan töiden jälkeen ja sunnuntaina hyppäämme kunnolla.
 
Loppuun laitan muutamia kuvia joltakin päivältä (en kuollaksenikaan muista, miltä nämä ovat), kun olin kuvaamassa kaverini Janitan koiraa ja vuokrahevosta lähitallilla. On muuten todella kätevää, kun tallimme ovat melko lähekkäin - samalla toisaalta erittäin raivostuttavaa, että matka on kuitenkin niin pitkä, ettei sitä hevosen kanssa lähde huvikseen tekemään! Jos matkalla olisi kunnolliset, turvalliset maastoreitit, voitte kuvitella, kuinka paljon maastoilisimme porukassa. No, ehkä joskus..
 


 
Fasu näyttää käskystä kieltä!
.. ja mm. kierii. Mitä kaikkia temppuja teidän koiranne osaa?
Lue lisää Read More »

Viikon luetuimmat

Luetuimmat kautta aikojen

Yhteistyössä